Kehäkukka viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla, multavassa, kosteassa ja ravinteikkaassa maassa. Se kukkii keskikesästä syksyyn. Kehäkukan siemenet voi kylvää jo edellisenä syksynä. Kehäkukan lehtiä voi käyttää riisin, voin ja leivonnaisten värjäämiseen. Terälehtiä voi myös lisätä ruokiin ja leivonnaisiin.
Ensimmäiset Eurooppaan tulleet tomaatit olivat todennäköisesti oransseja. Siitä löytyy kirjoitettua tietoa Italiasta vuodelta 1544, jossa sitä verrataan munakoisoon ja neuvotaan syömään kypsennettynä öljyn, suolan ja pippurin kanssa.
Timjami on tunnettu keskiajalta lähtien yrttinä ja lääkekasvina. Se kasvaa luontaisena Välimeren ympäristössä, mutta voi selvitä avomaalla myös Etelä-Suomessa. Kasvin tieteellinen nimi Thymus viittaa rohkeuteen ja voimaan. Timjamia käytetään padoissa, kastikkeissa ja juuston marinoinnissa. Se sopii myös salaatteihin.
Sipulia kasvatetaan yksivuotisena. Istukkaat istutetaan huhti-toukokuussa. Sipuli vaatii tasaista kosteutta kasvaakseen kunnolla. Toisaalta kuivuus lisää sipulin väkevyyttä, joten kastelulla voi vaikuttaa sadon makuun. Kylmänä keväänä sipuli voi vaatia suojausta, jotta se ei virittäydy kukkaan.
Salaatti viihtyy viileässä ja se kannattaakin kylvää jo aikaisin keväällä. Satoa saa pitkin kesää, kun jakaa kylvöksiä useampaan erään kevään mittaan kylvettäväksi. Salaatti viihtyy ravinteikkaassa ja tasakosteassa kasvualustassa.
Salvia on kotoisin Välimeren alueelta, kasvisukuun kuuluu noin 750 lajia. Salvia on vanhimpia käytettyjä lääke- ja rohtokasveja.
Kuunliljat ovat suosittuja varjoisen paikan perennoja, joiden erilaiset lajikkeet mahdollistavat näyttävien istutusten tekemisen. Kuunliljoilla pääosassa ovat isot lehdet, joiden väritys vaihtelee syvän vihreästä keltaiseen ja valkoraidalliseen. Kuunlilja sopii hyvin hedelmäpuiden alle kasvamaan. Se muodostaa peittävän lehtimassan, joka pidättää kosteutta maassa.
Vuoroviljelyssä noudatetaan viljelykiertoa eli samalla alueella ei kasvateta samaa kasvia peräkkäisinä vuosina. Vuoroviljelyn tarkoituksena on välttää kasvitautien ja tuholaisten riskiä sekä parantaa maan ravinteiden käyttöä. Viljelykierrossa huomioidaan kunkin kasvilajin vaatimukset kasvualustan ravinnemäärien suhteen sekä sen alttius erilaisille taudeille ja tuholaisille.
Oletko tehnyt viljelysuunnitelmaa puutarhaasi? Viljelysuunnitelma on yksinkertaisimmillaan lista viljeltävistä kasveista. Kun sitä kehitetään hieman pidemmälle, voidaan suunnitella mitä kasvatetaan, milloin,
Kumppanuuskasveista on paljon hyötyä puutarhassa. Tutustu tarkemmin niiden hyötyihin tämän blogin avulla.