Vuoroviljely on helpoin tapa välttää puutarhaan pesiytyviä kasvitauteja ja varmistaa ravinteikas kasvualusta vuodesta toiseen. Maanparannus on tärkeää sekä aloitettaessa viljelyä, että myöhemmin runsaiden satojen varmistamiseksi.
Paprika tuli Eurooppaan Kolumbuksen mukana Amerikasta, mutta silloin se oli vielä chilin muodossa. Suomessa käytetyn nimensä ”paprika” se on saanut unkarin kielestä. Makeapaprikan (Capsicum annuum Grossum-ryhmä) alkuperä on jokseenkin epävarma, mutta todennäköisimmin se jalostettiin alkuperäislajikkeista Unkarissa 1920-luvulla. Kaupallinen viljely vihanneksena alkoi sen jälkeen. Paprika on nykyään Alankomaissa maan eniten viljelty kasvihuonevihannes. Suomessa paprika on yleistynyt vasta 1960-70 -luvuilla.
Houkutteleeko oma chili- tai paprikasato? Nyt on juuri oikea aika kylvää chilit ja paprikat niin, että ne ehtivät tuottaa satoa kesän aikana!
Chili, joka ennen tunnettiin myös nimellä turkinpippuri, on nimitys paprikoille, joiden kapsaisiinipitoisuus on suuri. Kapsaisiini vaikuttaa suun seudun kipuhermoihin ja aiheuttaa tulisen tunteen. Rasvaliukoista kapsaisiinia ei voi miedontaa vedellä, vaan parempi keino on hillitä poltetta maitotuotteilla tai leivällä.
Versotus tarkoittaa sitä, että taimikasvatuksessa syödään kasvit jo pieninä taimina. Tähän sopivat kaikki sisätiloissa kasvuun lähtevät syötävät kasvit, mutta toiset lajit ovat helpompia versottaa kuin toiset.
Kotipuutarhurin sormet syyhyävät päästä kylvämään vuoden ensimmäiset siemenet. Sosiaalinen media on täynnä mainoksia uusista siemenluetteloista ja niitä kolahtelee postiluukusta kotiinkin. Verkkokaupoissa käy kova kuhina, kun omaan puutarhaan etsitään juuri niitä oikeita kasveja.
Samettikukkaa on kasvatettu jo pitkään hyötytarhoissa tomaattien vieressä, koska ne karkottavat ansarijauhiaisia. Jauhiaisia karkottaa samettikukkien erittämä limoneeni, jota on myös sitrushedelmissä. Samettikukat kannattaa istuttaa kasvimaalle jo ennen hyötykasveja, silloin ne torjuvat parhaiten tuholaisia.
Pavut ovat ihmisen vanhimpia ravintokasveja. Niitä alettiin viljellä noin 10 000 vuotta sitten. Kaikissa pavuissa on runsaasti proteiineja ja ravintokuituja. Pavut pitää aina keittää ennen käyttöä, sillä ne sisältävät haitallisia glykosideja. Nämä hajoavat keitettäessä 10 minuutissa. Erilaisia papuja ovat mm. taitepavut, vahapavut, leikkipavut, ruusupavut, härkäpavut ja soijapavut.
Sitruunamelissa on kotoisin Vähästä-Aasiasta, mistä se on levinnyt Välimeren alueelle ja Saksan kautta Pohjoismaihin. Sitruunamelissa on hyvä pölyttäjäkasvi, jonka medestä mehiläiset tuottavat sitruunalle maistuvaa ja tuoksuvaa hunajaa.
Auringonkukasta on saatavilla runsaasti erilaisia lajikkeita. Lajikkeesta riippuen korkeus vaihtelee 45-300 cm ja kukan väri valkoisesta ruskeanpunaiseen. Auringonkukan kukinto kääntyy kohti aurinkoa ja houkuttelee pölyttäjiä sekä perhosia. Auringonkukka ja hunajakukka ovat yhdessä hyvä viherlannoituspari. Auringonkukan vahva juuristo muokkaa maata. Sen siemenet ovat syötäviä.