Perunalaatikko löytyy tavallisesti joulupöydästä, mutta päätin kokeilla perunoita laatikoissa myös puutarhassa. Somessa on kiertänyt kevään aikana monenlaisia perunankasvatusmalleja. Pahvilaatikossa kasvatetut perunat vaikuttivat sopivan helpolta tavalta testata perunan helppoutta. Kasvaako se tosiaan melkein missä vain?

Muutama perusasia on tietenkin syytä olla kunnossa ”perunalaatikoitakin” valmistellessa eli:
Siemenperunan valinta ja idätys
- Käytä vain sertifioitua siemenperunaa: Kaupan ruokaperunoita ei kannata käyttää. Niiden riskinä on tuoda perunarupi tai -rutto omaan puutarhaan ja silloin siemenperunoiden ostamatta jättämisestä säästyneet rahat ovat menneet moneksi vuodeksi kankkulan kaivoon.
- Idätys: Tuo perunat valoon ja huoneenlämpöön 2–4 viikkoa ennen istutusta. Valossa niihin kasvaa lyhyitä, vihreitä ja vahvoja ituja, jotka lähtevät maassa nopeasti kasvuun. Pimeässä kasvavat pitkät valkoiset idut katkeavat helposti. Perunat voivat olla sisällä odottamassa pidempäänkin. On aivan normaalia, että siemenperunat hieman pehmenevät ja idut voivat olla punertavia. Kunhan mukulat eivät mätäne tai homehdu, niistä saa kyllä hyvän sadon.
Oikeaan aikaan multiin
- Maan lämpötila: Optimaalinen lämpötila on noin +8–10 °C. Jos maa on liian kylmä ja märkä, peruna voi mädäntyä. Jos perunat päätyivät jo maahan ja halla uhkaa, ne voi suojata hallaharsolla tai muulla lämmittävällä peitteellä.
- Syvyys: Istuta perunat noin 10 cm syvyyteen.
- Istutusväli: Jotta saisit kunnolla satoa, perunoilla pitää olla tilaa kasvattaa mukuloita. Avomaalla on hyvä jättää perunoiden väliin n. 25–30 cm. Lavassa tai astiassa kasvatettaessa väli voi olla pienempikin, jos mukuloita pääsee kasvamaan reilusti ”ylöspäin”. Eli jos kasvatat perunoita esimerkiksi pahvilaatikossa, niillä on parhaimmillaan jopa 40 cm tilaa kasvattaa mukuloita ylöspäin laatikon seinämien mahdollistaessa multatilan kertymisen istukasperunoiden päälle. Silloin voit laittaa perunat jopa puolet tiheämpään.

Älä unohda multausta
Siitä päästiinkin perunankasvattamisen tärkeimpään hoitotoimenpiteeseen eli multaukseen. Multaus tarkoittaa mullan lisäämistä perunakasvuston päälle versojen työntyessä esiin mullasta.
- Milloin mullataan? Kun varsi kasvaa noin 15–20 cm pituiseksi, lisää multaa varren ympärille niin, että vain latva näkyy.
- Miksi mullataan? Kun versot jäävät mullan alle, ne alkavat kehittää uusia mukuloita myös varren ylempiin osiin. Näin saat enemmän satoa. Lisäksi multaus estää pinnan tuntumassa kasvavien mukuloiden päätymistä valoon ja vihertymistä. Jos mukulat joutuvat valoon, ne muuttuvat vihreiksi ja niihin muodostuu solaniinia, joka on myrkyllistä. Vihertyneitä perunoita ei pidä syödä.

Kastelu ja lannoitus
- Tasainen kosteus: Erityisesti kukinnan aikaan (jolloin mukulat muodostuvat) tasainen kastelu on tärkeää. Kuivuus pienentää mukuloiden kokoa ja lisää perunaruven riskiä. Pahvilaatikossa kasvattaessa kastelun kanssa pitää olla tarkkana – laatikossa multatila kuivuu helpommin, mutta toisaalta liian märkä laatikko hajoaa nopeammin.
- Lannoitus: Peruna ei tykkää liiallisesta typestä (liika typpi kasvattaa valtavat varret, mutta pienet mukulat). Käytä maltillisesti kompostia tai erityistä perunalannoitetta, jossa on paljon kaliumia.
Tuholaiset ja taudit
- Perunarupi: Aiheuttaa perunoihin rosoista pintaa. Vältä liikaa kalkitsemista (peruna viihtyy lievästi happamassa maassa, pH 5.5–6.0).
- Perunarutto: Sienitauti, joka iskee loppukesästä sateisella säällä. Jos lehdet muuttuvat ruskeiksi ja limaisiksi, varret kannattaa leikata heti ja viedä pois jätteenkeräykseen, jotta tauti ei leviä mukuloihin.

Miten perunat kasvatetaan pahvilaatikossa?
Pahvilaatikossa kasvattamisen ideana on kasvattaa perunoita ylöspäin ja saada siten suurempi sato samalta kasvualalta. Bonuksena on, ettei tarvitse muokata maata ja rikkaruohojen kitkeminenkin vähenee ellei jopa poistu kokonaan.
- Laatikko: Valitse tukeva ja suuri pahvilaatikko. Muuttolaatikkojen koko large on oikein hyvä. Tee pohjaan reikiä, jotta vesi pääsee pois ja lierot pääsevät maasta sisään tai poista pohja kokonaan. Jos haluat käyttää perunalaatikot alla olevan maan valmisteluun uutta istutusaluetta varten, jätä pohja paikoilleen – pahvilaatikosta kyllä tulee vettä läpi tarpeeksi, jotta perunat eivät huku. (Jos sattuisi tulemaan todellinen rankkasateiden kausi, voit käydä rei’ittämässä laatikon alareunat myöhemminkin.)
- Kasvualusta: Laita pohjalle noin 10–15 cm multaa ja istuta idätetyt perunat siihen.
- Multaus tai peittäminen: Kun varret kasvavat noin 10 cm korkeiksi, on aika mullata. Pahvilaatikossa voit mullan sijaan lisätä laatikkoon kerroksen olkia tai ruohosilppua niin, että vain ylimmät lehdet jäävät näkyviin. ”Multaa” perunoita useampaan kertaan vaihdellen materiaalia kerta kerralta niin, että välillä laitat multaa ja välillä olkia tai ruohosilppua. Näin multatilasta ei tule liian painavaa laatikon sivuseinille, mutta uudet mukulat pysyvät pimeässä ja saavat ravinteita.
- Käytä korkeus hyväksi: Jatka multaamista, kunnes laatikko on reunojaan myöten täynnä. Peruna kasvattaa uusia mukuloita koko matkalle, joka on peitettynä ja saat samalta alalta moninkertaisen sadon tavalliseen perunamaahan verrattuna.

Miksi kasvattaa perunoita pahvilaatikossa?
Perinteinen perunamaa on itselleni mahdoton, koska puutarhassani ei ole sille tilaa. Ylipäätään avomaaviljely kasvimaatyyppisesti on varsin työlästä keskimääräisessä kotipuutarhassa, jonka maaperä on ruohottunutta ja monivuotisten rikkaruohojen kansoittamaa. Erilaiset kohopenkkiviljelmät toimivat silloin paremmin, pahvilaatikko on vain yksi sovellutus tällaisesta.
Pahvilaatikkoviljelmän oletettuja etuja ovat mm. helppo sadonkorjuu – laatikko vain puretaan ja perunat ovat valmiita noukittaviksi. Jos multaukseen on käyttänyt olkea, perunat ovat myös valmiiksi lähes puhtaita. Lisäksi pahvilaatikon alla nurmikko ja heikommat rikkaruohot ovat tukahtuneet kesän aikana. Jos jätät laatikon pohjan paikoilleen ja levität vielä seinämät maahan mullan kanssa, on siinä seuraavaksi kesäksi valmis uusi istutusalue. Pahvilaatikossa toteutuu kohopenkin lämpöetu eli laatikon multa lämpenee auringossa nopeammin kuin avomaa, mikä vauhdittaa perunoiden kasvamista.
Oletettuja haittoja ovat mm. kasteluntarve – pahvilaatikko kuivuu nopeammin kuin avomaa, mutta liikaa ei silti pidä kerralla kastella, jotta laatikon seinämät eivät hajoa ennen aikojaan. Useamman viikon saderintama saattaakin möyhentää laatikon kesken kasvukauden. Ehkä on paras varautua tukemaan seinämiä lisäpahveilla tarvittaessa? Sateistahan ei ennakolta tiedä.
Miten onnistui?
Aiotko kokeilla pahvilaatikkoperunoita? Kerro kokemuksistasi minulle syksyllä! Teen silloin seurantapostauksen ja kerron miten perunoiden kasvatus minulla sujui.
Jos olet aiemmin kasvattanut laatikkoperunoita, laita viestiä jo nyt ja kerro kokemuksistasi!

