Heimo: Solanaceae
Hyvä kumppani: pavut, kaali, piparjuuri, pinaatti, tilli, korianteri, kumina, piparminttu, kehäkukka, samettikukka, tuoksupielus, maissi, ruohosipuli, pellava, purjo, retiisi, koristekrassi, persilja, herne, petunia, timjami, siankärsämö, porkkana, selleri, sipuli
Huono kumppani: tomaatti, kurpitsat, kurkku, auringonkukka, munakoiso, vadelma, parsa, porkkana, fenkoli, nauris, sipuli
Muuta: korianteri, kumina ja piparminttu parantavat makua. Perunarutto leviää helposti tomaattiin, siksi ne eivät sovi yhteen. Sipulista ja porkkanasta kumppanina on ristiriitaista tietoa. Pavut antavat typpeä maaperään, joka leviää muihin kasveihin juuriverkoston ja mykorritsan avulla. Pavun ja perunan kumppanuutta on tutkittu ja todistettu perunan hyötyvän pavun kumppanuudesta.
Perunamaa kuuluu jokaiseen hyötypuutarhaan. Se saattaa löytyä myös perunaämpäristä. Perunan kasvattamisesta on oleellista muistaa viljelykierto, jotta välttyy perunaa vaivaavilta kasvitaudeilta ja puhtaan siemenperunan käyttö, joka edesauttaa osaltaan tautien poissa pysymistä. Viljelykierto antaa myös mahdollisuuden parantaa maata typensitojakasveilla sopivasti ennen perunan kasvattamista.
Siemenperunoita idätetään 3-4 viikkoa valoisassa ja huoneenlämpöisessä paikassa ennen ulos istuttamista. Jos siemenperunoissa on jo hyvät idut, ne voi istuttaa saman tien. Ituisia perunoita ei kannata ostaa, jos et pääse niitä välittömästi istuttamaan.
Perunat voi istuttaa avomaalle toukokuussa maan lämmettyä 8-10 asteeseen. Jos haluat varhaisperunaa, istuta se huhtikuussa ja peitä hallaharsolla. Perunamaata voi lannoittaa kompostimullalla ja kanankakalla, mutta peruna ei tarvitse paljoa lannoitusta. Lannoite levitetään joko istutusvakoon tai sekoitetaan maahan. Typen puutteesta kärsivän perunan tunnistaa kituliaasta kasvusta ja vaaleista lehdistä. Kalkitse maata tarpeen mukaan.
Peruna tarvitsee noin 20 cm kuohkeaa multaa alleen. Siemenperunat istutetaan 5-10 cm syvyyteen idut ylöspäin, 20-30 cm istutusvälein. Pidemmillä istutusväleillä sato aikaistuu. Poista rikkakasvit ja multaa kasvustoa noin kuukauden kuluttua istutuksesta tai kun versot ovat 15 cm niin, että vain versojen latvat ovat näkyvissä maan pinnalla. Toista multaaminen vielä uudelleen versojen kasvettua pituutta. Multaaminen estää perunoiden vihertymisen ja estää kuivuutta mukuloissa, mikä saattaa aiheuttaa perunarupea. Kastele perunamaata säännöllisesti, erityisesti kuivina aikoina.
Varhaisperunat voi korjata, kun mukulat ovat omasta mielestä sopivan kokoisia. Kaikki lajikkeet eivät kuki, joten kukintaa ei kannata odotella. Myöhäiset lajikkeet ovat valmiita korjattavaksi, kun perunanvarret alkavat vanhentua ja väri heikentyä elo-syyskuussa. Silloin voit leikata perunoiden varret. Varsia ei kannata jättää katteeksi, jotta mahdolliset taudit ja perunaruton itiöt eivät siirry niistä maahan. Sadon voit korjata aikaisintaan viikon kuluttua varsien katkaisemisesta, jotta mukuloiden kuoret paksuuntuvat tarpeeksi.
Anna perunoiden kuivua suojassa hetken ennen varastointia (ei kuitenkaan auringon paisteessa). Perunat varastoidaan pimeässä ja viileässä (noin +4 astetta on ihannelämpötila). Perunat voi myös säilyttää maassa hyvin mullalla peitettynä syksyn ajan.
Perunoita voi kasvattaa myös ämpärissä tai pussissa. Istuta siemenperunat 10-15 cm multakerroksen päälle ja lisää saman verran multaa. Kastele hyvin. Kun versot kasvavat, lisää niiden päälle multaa ja jätä vain versojen kärjet näkyviin. Toista multaus niin monta kertaa kuin astiassa riittää tilaa. Mitä enemmän tilaa, sitä enemmän satoa. Muista huolehtia erityisen hyvin kastelusta. Sato on valmista korjattavaksi kuten avomaallakin ja voidaan tehdä samalla tavalla. Ämpärissä voi kasvattaa erityisesti varhaisperunoita, jotka saa lämpimälle parvekkeelle kasvamaan jo ennen avomaalle istuttamista. Aikaisilla lajikkeilla satoa saa jo 60-70 päivässä. Sijoita ämpäri aurinkoiseen paikkaan hyvän sadon varmistamiseksi.
Perunoiden pahin ongelma on perunarutto. Se on kasvitauti, jonka itiöt tulevat perunamaalle tuulen mukana. Ruton saastuttamat perunat tunnistaa tummista laikuista lehdissä. Jos rutto etenee mukuloihin asti, niihin tulee ruskeita kuoppia ja vähitellen mukula ruskettuu ja kuivettuu kokonaan. Jotkut lajikkeet ovat rutonkestävämpiä kuin toiset, mutta täysin rutonkestävää lajiketta on vaikeaa kehittää, koska tautikannat muuttuvat koko ajan. Siksi ehkäiseminen on paras keino torjua perunaruttoa. Siinä auttaa hyvien viljelykäytäntöjen noudattaminen.
Käytä vain varmasti tervettä siemenperunaa ja kasvata perunat läpäisevässä, kuohkeassa maassa. Multaa ne hyvin. Aloita kasvatus mahdollisimman aikaisin, jotta mukulat ehtivät kasvaa isoiksi ennen ruttotartuntaa. Älä kasvata perunaa liian tiheässä, ilmava kasvusto ehkäisee ruton leviämistä. Kastele maahan, ei lehtien päälle. Kerää pois huonot lehdet ja heitä ne sekajätteeseen. Katkaise varret, jos rutto iskee kasvustoon. Pidä perunan kasvattamisessa vähintään neljän vuoden tauko, jos rutto iskee perunamaalle.
Perunalla on monivaiheinen historia, onhan se yksi niistä yhdeksästä viljelykasvista, jotka tuottavat 75% ihmisten käyttämästä ravinnosta. Peruna on alun perin kotoisin Etelä-Amerikasta Andien vuoristoalueelta. Siellä sitä on viljelty tuhansia vuosia ja villiperunaa on käytetty jo ehkä 10 000 vuotta sitten. Espanjalaiset löytöretkeilijät toivat sen Eurooppaan jo 1500-luvulla, mutta aluksi siihen suhtauduttiin epäilyksellä, kuten muihinkin löytöretkeilijöiden tuomiin koisokasveihin. Viljelyä kuitenkin aloiteltiin jo vuonna 1562 Kanariansaarilla ja muutamia vuosia myöhemmin Espanjassa. Sen ravintokäyttö yleistyi Euroopassa vasta 1700-luvulla. Suomeen peruna tuotiin 1730-luvulla saksalaiste peltiseppien toimesta. Täällä sitä alettiin arvostamaan vasta kun sen käyttöä oli opittu ulkomailla eli Pommerin sodasta (1757-62) palaavien sotilaiden myötä.
Perunan viljelyyn koulutettiin maanviljelijöitä Suomessa ahkerasti. Papit olivat tämän toiminnan etujoukoissa, kuten myös Suomen Talousseura. Jälkimmäinen jakoi viljelijöille ilmaisia siemenperunoita. Perunan suosio kasvoi huomattavasti, kun siitä ryhdyttiin tekemään viinaa. Perunalla oli suuri merkitys suomalaisten ravitsemuksen parantamisessa. Samalla tavalla se toimi Irlannissa, jossa tosin perunarutto aiheutti kansallisen katastrofin sen myötä. Siellä perunasta oltiin tultu liiankin riippuvaiseksi.
Suomessa perunaa syötiin eniten 1950-luvulla, jolloin kulutus oli 142 kg vuodessa henkilöä kohden. Nykyään perunaa syödään enää noin 50 kg vuodessa henkilöä kohden.
Perunalajikkeet kotipuutarhaan
Varhaisperunoiden kestosuosikit ja uutuudet
- ’Annabelle’: Tällä hetkellä ehkä suosituin varhaisperuna. Se on kauniin keltainen, sileäkuorinen ja maultaan hienostunut. Pysyy hyvin koossa keittäessä. Oma suosikkini.
- ’Timo’: Se perinteinen ”juhannusperuna”. Erittäin nopea, mutta vaatii tarkkuutta keittämisessä, ettei se halkeile.
- ’Jussi’: Suomalainen suosikki, joka on syrjäyttänyt monia vanhoja lajikkeita lujan rakenteensa ja hyvän makunsa ansiosta.
- ’Solist’ (Uutuus): Erittäin aikainen lajike, joka on noussut ’Timon’ haastajaksi. Se sietää hyvin alkukesän kuivuutta.
Kesä- ja syysperunat
Nämä sopivat lähes kaikkeen ruoanlaittoon:
- ’Nicola’: Erittäin maukas kiinteä peruna, joka on monen herkkusuun valinta. Se säilyttää keltaisen värinsä ja kiinteytensä loistavasti.
- ’Colomba’: Moderni yleisperuna, joka on noussut hitiksi sen erittäin tasalaatuisen koon ja kauniin ulkonäön vuoksi. Se on maultaan mieto ja sopii hyvin salaatteihin.
- ’Musica’: Sietää hyvin stressiä (kuivuutta tai liikaa vettä) ja antaa suuren sadon kauniita, soikeita mukuloita.
Terveimmät ja paras rutonkestävyys
- ’Sarpo Mira’: Legendaarinen ”ihmeperuna”, jolla on markkinoiden paras rutonkestävyys. Se kasvaa voimakkaasti ja sopii luomuviljelyyn.
- ’Nofy’ (Uutuus 2026): Uusi tulokas, joka on jalostettu erityisesti kestämään perunarupea ja ruttoa. Se on jauhoinen yleisperuna, joka sopii erinomaisesti soseisiin ja uuniperunaksi.
- ’Alouette’: Punakuorinen uutuus, joka muistuttaa ’Rosamundaa’, mutta on huomattavasti kestäväpi ruttoa vastaan.
Gourmet- ja erikoisperunat
- ’Blue Congo’: Jauhoinen, sisältä ja ulkoa tummanvioletti peruna. Se on todellinen katseenvangitsija perunasoseessa tai uunilohkoina.
- ’Siikli’: Vanha klassikko, joka on edelleen monen mielestä se ainoa oikea herkkutilan peruna.
- ’Asparges’ (Parsaperuna): Pitkulainen, tanskalainen gourmet-peruna. Sen maku on hyvin pähkinäinen ja rakenne vahamainen.
