Syksyllä harava ja ruohonleikkuri siirtyvät talvilevolle!
Puutarha saa syksyllä asettua levolle kaikessa rauhassa. Lehtikate auttaa kasveja ja hyönteisiä selviämään talvesta ja maatuessaan ravitsee puutarhaa.
Susan
Vuoroviljely
Vuoroviljelyssä noudatetaan viljelykiertoa eli samalla alueella ei kasvateta samaa kasvia peräkkäisinä vuosina. Vuoroviljelyn tarkoituksena on välttää kasvitautien ja tuholaisten riskiä sekä parantaa maan ravinteiden käyttöä. Viljelykierrossa huomioidaan kunkin kasvilajin vaatimukset kasvualustan ravinnemäärien suhteen sekä sen alttius erilaisille taudeille ja tuholaisille.
Viljelysuunnitelman tekeminen
Oletko tehnyt viljelysuunnitelmaa puutarhaasi? Viljelysuunnitelma on yksinkertaisimmillaan lista viljeltävistä kasveista. Kun sitä kehitetään hieman pidemmälle, voidaan suunnitella mitä kasvatetaan, milloin, missä laajuudessa ja minkä muiden kasvien kanssa. Kotipuutarhurille hyödyllisin viljelysuunnitelma syntyy esimerkiksi lava tai kohopenkki kerrallaan tehtävästä viljelysuunnitelmasta, jossa määritellään kaikki yhteen lavaan tai penkkiin tulevat kasvit, niiden lukumäärä, milloin ne pitää kylvää (tai esikasvattaa), … Lue lisää
Kumppanuuskasvien merkitys kotipuutarhurille
Kumppanuuskasveista on paljon hyötyä puutarhassa. Tutustu tarkemmin niiden hyötyihin tämän blogin avulla.
Miten kumppanuuskasvit toimivat?
Kasvit vaikuttavat muihin kasveihin useilla eri tavoilla. Vaikutukset perustuvat lähinnä kemiallisiin eritteisiin tai mekaanisiin tekijöihin.
Mitä on allelopatia?
Allelopatialla on merkittävä rooli kumppanuuskasviviljelyssä. Kasvien allelopaattiset ominaisuudet määrittävät niiden hyviä ja huonoja kasvikumppaneita sekä käyttömahdollisuuksia kumppanuuskasviviljelyssä. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan ole allelopaattisia. Osalla kumppanuuskasveista on lähinnä mekaanisia vaikutuksia, esimerkiksi varjostus, kasvutuki tai maaperän peittäminen ja siten kosteuden pidättäminen kasvualustassa.
Kumppanuuskasviviljely nyt
Tutkimuksissa on todettu useita kumppanuuskasviviljelyn etuja myös kaupallisessa viljelyssä. Kaksi merkittävää etua ovat tuholaistorjunta ja pölyttäjien elinolosuhteiden paraneminen. Maailmanlaajuisesti 30% viljelysadoista tuhoutuu tuhohyönteisten takia. Samaan aikaan pölyttäjäkato vaikuttaa satoihin vähentävästi. Kumppanuuskasviviljely auttaa näihin molempiin ongelmiin luomalla monimuotoisemman ympäristön, jossa on enemmän ja monipuolisemmin resursseja hyödyllisille organismeille – olivat ne mikro-organismeja, pölyttäjiä tai petohyönteisiä.
Jo muinaiset aasialaiset tunsivat kumppanuuskasvit
Kumppanuuskasviviljelyllä on pitkä historia. Modernin maatalouden aikana kumppanuuskasviviljely on kuitenkin suurelta osin painunut unholaan länsimaissa. Tehokkaat lannoitteet ja kemialliset torjunta-aineet toivat nopean avun viljelyn ongelmiin ja mahdollistivat valtavat yhden viljelykasvin monokulttuurit.
Mitä ovat kumppanuuskasvit?
Kumppanuuskasviviljely tai maanviljelyn yhteydessä käytetty termi sekaviljely tarkoittaa eri kasvilajien yhtäaikaista viljelyä samalla alueella, jotta saavutettaisiin hyötyjä kasvussa, tuholaistorjunnassa tai viljelyn tehokkuudessa. Kumppanuuskasviviljelyssä pyritään maksimoimaan erilaisista kasvutekijöistä, kuten valosta, vedestä, tilasta ja ravinteista, saatava hyöty.
Maksaruohot – kuivan paikan kaunottaret
Haaveiletko kukoistavasta puutarhasta, mutta puutarhasi kuivat ja aurinkoiset paikat tuottavat päänvaivaa? Maksaruohot (Sedum) ovat ratkaisu tähän ongelmaan. Ne ovat todellisia kuivan paikan selviytyjiä, jotka näyttävät upeilta vaatimattomuudestaan huolimatta. Maksaruohot ovat monipuolisia, helppohoitoisia ja kestäviä kasveja, jotka sopivat erinomaisesti niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin puutarhureille.