Oletko tehnyt viljelysuunnitelmaa puutarhaasi? Viljelysuunnitelma on yksinkertaisimmillaan lista viljeltävistä kasveista. Kun sitä kehitetään hieman pidemmälle, voidaan suunnitella mitä kasvatetaan, milloin, missä laajuudessa ja minkä muiden kasvien kanssa.
Kotipuutarhurille hyödyllisin viljelysuunnitelma syntyy esimerkiksi lava tai kohopenkki kerrallaan tehtävästä viljelysuunnitelmasta, jossa määritellään kaikki yhteen lavaan tai penkkiin tulevat kasvit, niiden lukumäärä, milloin ne pitää kylvää (tai esikasvattaa), kuinka pitkä kasvukausi niillä on satoon ja miten ne sijoittuvat toisiinsa nähden lavassa tai penkissä.
Suunnitelmalla vältetään ylimääräisten taimien kasvatus kevään muutenkin ruuhkaisilla ikkunalaudoilla sekä liian tiheä tai harva istutus lavassa tai penkissä. Lisäksi aikatauluttamalla kylvöt ja istutukset etukäteen voi varmistua niiden oikea-aikaisuudesta ja siitä, että sadolla on aikaa kypsyä, tai ettei aloita esikasvatusta liian aikaisin.
Viljelysuunnitelma on hyvä tehdä jo tammikuussa, viimeistään helmikuussa. Silloin aikaisimmatkin esikasvatettavat kasvit ehtii kylvää ajoissa. Kevään ja kesän edetessä on myös hyvä merkitä suunnitelmaan mahdolliset poikkeamat siitä. Silloin seuraavan vuoden suunnitelman tekeminen helpottuu huomattavasti, kun edellisestä satokaudesta on oikeaa tietoa tallessa.
Ennakkosuunnittelu parantaa tuloksia
Vaikka spontaanius on puutarhanhoidossakin hauskaa, jo pienellä ennakkosuunnitelulla voi välttää monta ongelmaa ja varmistaa paremman sadon itselleen. Kenelläpä ei olisi joskus ollut jo huhtikuussa metriseksi venähtäneitä honteloita tomaatintaimia ikkunallaan tai vielä syyskuun lopussa vihreänä köllötteleviä talvikurpitsoita puutarhassaan?
Kaikkien eri viljelykasvien kylvö- ja kasvuaikoja on vaikea muistaa ulkoa, siksi suunnitelman tekeminen ennakkoon maksaa itsensä takaisin helpompana ja palkitsevampana puutarhanhoitona.
Miten viljelysuunnitelma tehdään?
- Tee lista kaikista lajeista, joita haluaisit puutarhassasi kasvattaa tulevana kesänä.
- Mieti onko sinulla sopivat olosuhteet kaikkien lajien kasvatukseen ja tilaa niille.
- Mieti, miten paljon haluat satoa kustakin lajista. Haluatko esimerkiksi vain pari talvikurpitsaa, mutta mahdollisimman paljon herneitä?
- Laske kuinka monta taimea kutakin lajia tarvitset saadaksesi haluamasi sadon.
- Tarkista kuinka paljon tilaa kukin laji tarvitsee kasvualustalla, laske oman viljelyalasi koko ja pystytkö kasvattamaan haluamasi määrän eri lajeja.
- Muista kumppanuuskasvit eli mitä kasveja voi kasvattaa esimerkiksi lomittain tai muuten tavallista lähempänä toisiaan.
- Luo suunnitelma jokaiselle kasvulavalle tai viljelypenkille sen mukaan mitä lajeja ja kuinka paljon aiot kyseisessä lavassa tai penkissä kasvattaa. Suunnitelman perusteella saat selville, kuinka paljon taimia tarvitset.
- Tee aikataulu eri kasvien kylvö- ja esikasvatusajoista, niin tiedät mitä sinun pitää tehdä milloinkin kevään ja kesän aikana saadaksesi haluamasi sadon.
Puutarhan kokonaishyvinvointi
Viljelysuunnitelmaa luodessa on hyvä muistaa varsinaisten satokasvien ohella myös muut tärkeät kumppanuuskasvit. Mitä kasveja viljelmäsi tarvitsee esimerkiksi tuholaistorjuntaan, tautien torjuntaan, rikkaruohojen torjuntaan tai lannoitukseen? Lisää nämä kasvit suunnitelmaasi ja ota huomioon niiden tarvitsema tila.
Kumppanuuskasvit kasvavat parhaiten lomittain, ei niinkään vierekkäisissä riveissä. Sekaviljelyssä kasvien keskinäiset vaikutukset pitää ottaa huomioon niin, että lomittain kasvavat kasvit eivät kilpaile samoista ravinteista, ole alttiita samoille taudeille tai tuholaisille tai eritä muita kasveja haittaavia yhdisteitä. Toisaalta on myös hyvä suunnitella yhdistelmät niin, että kasvit voivat edesauttaa toisiaan eli antaa hyviä vaikutuksiaan toistensa käyttöön.
Kumppanuuskasvisuunnitelmaa tehdessä on hyvä samalla muistaa vuoroviljelyn periaatteet, jotta tulevina vuosina samat kasvisuvut eivät kasva samoilla paikoilla, jos ne ovat alttiita maaperässä säilyville taudeille tai tuholaisille. Vuoroviljelyn periaatteiden mukaan samaa kasvia tai kasvisukua ei tulisi kasvattaa samalla paikalla ainakaan neljään vuoteen. Vuoroviljelyn viljelykierto onkin hyvä suunnitella 4-6 vuoden mittaiseksi.
Esimerkki viljelysuunnitelmasta
Viljelysuunnitelma kannattaa tehdä sen mukaan, mikä on käytännöllisintä omia viljelyksiä ajatellen. Tässä esimerkkisuunnitelmassa käytössä on noin 1 x 1 m kokoinen viljelylaatikko, johon tehdään ruutuviljelytyyppinen suunnitelma. Viljelylaatikko jaetaan siis yhdeksään noin 33 x 33 cm kokoiseen ruutuun, johon kuhunkin istutetaan/kylvetään jotain kasvilajia. Tässä esimerkissä viljelylaatikkoon on sijoitettu yksi tomaatin taimi, salaattia, basilikaa ja samettikukkaa.
| salaatti | basilika | samettikukka |
| basilika | tomaatti | basilika |
| samettikukka | basilika | salaatti |
Nämä kaikki kasvit ovat hyviä kumppaneita toisilleen. Tomaatti ja basilika ovat klassinen yhdistelmä, jotka sopivat yhteen niin kasvimaalla kuin keittiössäkin. Samettikukka karkottaa tomaatin tuholaisia. Salaatti ja tomaatit sopivat myös keittiössä hyvin yhteen.
Viljelysuunnitelmaan kannattaa merkitä kasvien mahdollisesti tarvitsema esikasvatusaika.
Tomaatti ja basilika kannattaa esikasvattaa ja kylvää sisälle maalis-huhtikuun vaihteessa tai, jos käytössä on lämmitettävä kasvihuone, jo aikaisemmin.
Samettikukka ja salaatti voidaan esikasvattaa, mutta niistä saa tukevammat ja kestävämmät taimet suorakylvöllä. Ne voidaankin kylvää viljelylaatikkoon esimerkiksi toukokuussa, jolloin ne ovat hyvässä kasvussa kesäkuun puolivälissä, kun hallanvaara on poistunut ja tomaatti sekä basilika voidaan siirtää myös ulos viljelylaatikkoon.
Viljelysuunnitelman ansiosta tomaatille ja basilikoille on osattu varata paikat viljelylaatikosta, vaikka ne istutetaankin sinne vasta suorakylvettäviä lajeja myöhemmin. Lisäksi taimia ei tule kasvatettua liikaa, kun tiedossa on, kuinka monta kasvia lopullisille viljelyksille tarvitsee.
Samaan tapaan viljelysuunnitelman voi tehdä niin kasvimaan riveille kuin kasvihuoneen altaisiin tai ruukkuviljelmiin. Tarvittavat taimimäärät kannattaa laskea huomioiden kasvien koko täysikasvuisina. Myös siemenpusseista saa yleensä hyvin tietoa kasvien istutustiheydestä ja riviväleistä.