Miten kumppanuuskasvit toimivat?
Kasvit vaikuttavat muihin kasveihin useilla eri tavoilla. Vaikutukset perustuvat lähinnä kemiallisiin eritteisiin tai mekaanisiin tekijöihin.
Kasvit vaikuttavat muihin kasveihin useilla eri tavoilla. Vaikutukset perustuvat lähinnä kemiallisiin eritteisiin tai mekaanisiin tekijöihin.
Tutkimuksissa on todettu useita kumppanuuskasviviljelyn etuja myös kaupallisessa viljelyssä. Kaksi merkittävää etua ovat tuholaistorjunta ja pölyttäjien elinolosuhteiden paraneminen. Maailmanlaajuisesti 30% viljelysadoista tuhoutuu tuhohyönteisten takia. Samaan aikaan pölyttäjäkato vaikuttaa satoihin vähentävästi. Kumppanuuskasviviljely auttaa näihin molempiin ongelmiin luomalla monimuotoisemman ympäristön, jossa on enemmän ja monipuolisemmin resursseja hyödyllisille organismeille – olivat ne mikro-organismeja, pölyttäjiä tai petohyönteisiä.
Kumppanuuskasviviljelyllä on pitkä historia. Modernin maatalouden aikana kumppanuuskasviviljely on kuitenkin suurelta osin painunut unholaan länsimaissa. Tehokkaat lannoitteet ja kemialliset torjunta-aineet toivat nopean avun viljelyn ongelmiin ja mahdollistivat valtavat yhden viljelykasvin monokulttuurit.
Kumppanuuskasviviljely tai maanviljelyn yhteydessä käytetty termi sekaviljely tarkoittaa eri kasvilajien yhtäaikaista viljelyä samalla alueella, jotta saavutettaisiin hyötyjä kasvussa, tuholaistorjunnassa tai viljelyn tehokkuudessa. Kumppanuuskasviviljelyssä pyritään maksimoimaan erilaisista kasvutekijöistä, kuten valosta, vedestä, tilasta ja ravinteista, saatava hyöty.
Omassa kotipuutarhassa voi tehdä paljon pieniä tekoja monimuotoisuuden hyväksi ja saada samalla puutarhansa kukoistamaan.
Jotkut kasvit muodostavat allelokemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa naapurikasveihin, maaperään, hyönteisiin tai mikrobeihin joko myönteisesti tai kielteisesti. Allelopatiaa hyödynnetään niin kumppanuuskasviviljelyssä kuin vuoroviljelyssä, biodynaamisessa- ja luomuviljelyssäkin.
Kumppanuuskasvit ovat jo monelle tuttu käsite. Käyttämällä kumppaneiden toisilleen tuottamia etuja hyväkseen, kotipuutarhuri voi paitsi helpottaa viljelystensä hoitoa, myös parantaa satoaan.