Tutkimuksissa on todettu useita kumppanuuskasviviljelyn etuja myös kaupallisessa viljelyssä. Kaksi merkittävää etua ovat tuholaistorjunta ja pölyttäjien elinolosuhteiden paraneminen. Maailmanlaajuisesti 30% viljelysadoista tuhoutuu tuhohyönteisten takia. Samaan aikaan pölyttäjäkato vaikuttaa satoihin vähentävästi. Kumppanuuskasviviljely auttaa näihin molempiin ongelmiin luomalla monimuotoisemman ympäristön, jossa on enemmän ja monipuolisemmin resursseja hyödyllisille organismeille – olivat ne mikro-organismeja, pölyttäjiä tai petohyönteisiä.
Omenatarhoissa, joihin on istutettu aromaattisia yrttejä, petohyönteisten lajivalikoimassa ja runsaudessa on havaittu 50-100% kasvu. Kumppanuuskasviviljelyn onkin todettu vähentävän kasvinsyöjätuholaisten määrää ja niiden kasveille aiheuttamia vahinkoja ja lisäävän petohyönteisten määrää.
Kumppanuuskasvit auttavat kasvitautien torjunnassa
Kumppanuuskasviviljely auttaa myös kasvitautien torjunnassa. Aiheista tehdyissä tutkimuksissa on tyypillisesti havaittu 30-40% lasku kasvitautien esiintymisessä verrattuna monokulttuuriviljelyksiin. Kumppanuuskasviviljelyllä voidaan myös vaikuttaa maaperän mikro-organismeihin ja mykorritsarihmastojen kautta tapahtuvaan allelokemikaalien välittymiseen viljelykasveihin. Maaperän mikro-organismien monimuotoistuminen nostaa satotasoa ja houkuttelee petohyönteisiä, lisää pölyttäjien vierailuja viljelykasveissa ja suojelee kasvipatogeeneilta.
Maanviljelyssä sekaviljelyn on lisäksi todettu tehostavan kasvien kasvutekijöiden käyttöä ja lisäävän sadon määrää viljelyalaa kohden. Kasvien erilaisilla juuristoilla on omanlaisiaan vaikutuksia maaperään. Juuret voivat olla syvälle tunkeutuvia tolppajuuria, pinnan tuntumassa kulkevia laajoja rihmastoja ja kaikkea siltä väliltä. Sekaviljelyssä erilaiset juuristot saavat aikaan tehokkaamman maaperän ravinteiden talteenoton ja monipuolistavat juuriston vaikutusta.
Palkokasvit ovat tyypillisiä sekaviljelyssä käytettäviä kumppanuuskasveja, jotka parantavat naapurikasvien ravinteiden saantia. Palkokasvit pystyvät sitomaan typpeä ilmakehästä ja tuottamaan sitä myös kumppanuuskasveilleen. Lisäksi palkokasvit voivat parantaa kasvien fosforin saantia. Härkäpavun on todettu alhaisen fosforitason maaperässä erittävän maaperään kemiallisia aineita, jotka vapauttavat fosforia naapurikasvienkin käyttöön.
Sekaviljelyä voi toteuttaa monella eri tavalla, esimerkiksi seosviljelynä, rivisekaviljelynä, kaistasekaviljelynä, vuorosekaviljelynä tai peltometsäviljelynä. Siihen, mikä näistä muodoista on paras itse kullekin, vaikuttavat sekaviljelyllä tavoiteltavat hyödyt, viljelyala ja omat mieltymykset. Jokainen voi valita itselleen ja viljeltäville kasveilleen parhaiten sopivat muodot.
Kumppanuuskasviviljelyn eri muotoja
Kumppanuuskasviviljelyyn liittyy useita yleensä maataloudessa käytettäviä termejä, jotka kuvaavat erilaisia tapoja toteuttaa kumppanuuskasviviljelyä peltomittakaavassa. Näitä tapoja voi toki yhtä hyvin käyttää myös kotipihan viljelyksillä.
Seosviljelyssä eri lajit kylvetään samaan aikaan sekoituksena tai peräkkäin ja sato korjataan myös samaan aikaan. Tätä muotoa käytetään yleisimmin maataloudessa nurmen ja viljojen viljelyssä tai viherlannoituksessa.
Rivisekaviljelyssä lajit kylvetään vuororivein. Tässä muodossa voidaan hyödyntää esimerkiksi kasvien erilaista valon- tai tuentarvetta.
Kaistasekaviljelyssä lajit kylvetään vuorotellen leveämpinä kaistoina, mutta kuitenkin niin lähellä toisiaan, että ne vaikuttavat toisiinsa.
Vuorosekaviljelyssä kasvit kylvetään eri aikaan niin, että ne kasvavat osan ajasta yhdessä, mutta niiden voimakkain kasvu ajoittuu eri ajankohtaan.
Peltometsäviljely lähestyy permakulttuurikillan ajatusta. Permakulttuurissa ajatuksena on suunnitella maanviljelyn ja puutarhaviljelyn ekosysteemit ekologisesti kestävällä tavalla. Lisäjuonteena on useimmiten pyrkimys omavaraiseen tai lähes omavaraiseen ruoantuotantoon. Permakulttuurikillaksi nimitetään kokonaisuutta, jossa yleisimmin kasvatetaan puiden lomassa erilaisia ravintokasveja pensaista varpuihin ja ruohovartisiin. Puut ovat killassa mielellään hedelmäpuita.