Sipulia kasvatetaan yksivuotisena. Istukkaat istutetaan huhti-toukokuussa. Sipuli vaatii tasaista kosteutta kasvaakseen kunnolla. Toisaalta kuivuus lisää sipulin väkevyyttä, joten kastelulla voi vaikuttaa sadon makuun. Kylmänä keväänä sipuli voi vaatia suojausta, jotta se ei virittäydy kukkaan.
Salaatti viihtyy viileässä ja se kannattaakin kylvää jo aikaisin keväällä. Satoa saa pitkin kesää, kun jakaa kylvöksiä useampaan erään kevään mittaan kylvettäväksi. Salaatti viihtyy ravinteikkaassa ja tasakosteassa kasvualustassa.
Salvia on kotoisin Välimeren alueelta, kasvisukuun kuuluu noin 750 lajia. Salvia on vanhimpia käytettyjä lääke- ja rohtokasveja.
Kuunliljat ovat suosittuja varjoisen paikan perennoja, joiden erilaiset lajikkeet mahdollistavat näyttävien istutusten tekemisen. Kuunliljoilla pääosassa ovat isot lehdet, joiden väritys vaihtelee syvän vihreästä keltaiseen ja valkoraidalliseen. Kuunlilja sopii hyvin hedelmäpuiden alle kasvamaan. Se muodostaa peittävän lehtimassan, joka pidättää kosteutta maassa.
Porkkana kylvetään aikaisin keväällä tai jo syksyllä. Porkkana tarvitsee syvän ja kuohkean kasvualustan, jotta sen juuret pääsevät kehittymään kunnolla. Porkkana ei pidä runsaasta typestä, joten sen kumppaneiksi sopivat hyvin enemmän ravinteita käyttävät kasvit.
Minttuja on noin 1200 eri lajia tai lajiketta. Minttuja lisätään siemenistä tai maavarsista, paitsi piparminttua, joka on steriili eli sitä voidaan lisätä vain maavarsista. Jos siis törmäät myynnissä oleviin piparmintun siemeniin, kyseessä on jokin muu kasvi.
Suomessa tilli on yksi viljellyimmistä ja vanhimmista yrteistä, jota on käytetty 1600-luvulta lähtien. Pohjolassa tillistä käytetään mausteena sen lehtiä. Pitkän päivän aikana lehtiin muodostuu paljon aromiaineita. Eteläisemmissä maissa lehdet jäävät lähes mauttomiksi ja niissä käytetäänkin enemmän tillin siemeniä.
Kesäkurpitsa tarvitsee lämpimän ja suojaisen, aurinkoisen kasvupaikan sekä runsaasti ravinteita ja kastelua. Paahteinen paikka voi kuitenkin olla liian vaativa kasteluntarpeen kannalta. Kesäkurpitsa kasvaa reheväksi ja vaatii siten paljon tilaa ympärilleen.
Iisoppi kasvattaa tuuhean pensasmaisen monivuotisen kasvuston, josta pitkät kukinnot kohoavat kaarevina. Iisopilla on pitkä historia lääkeyrttinä ja Pohjolaan se on tullut luostaripuutarhojen kautta. Suomessa iisoppia kasvatettiin jo 1600-luvulla luostaripuutarhoissa lääkekasviksi.
Puutarhassa isoköynnöskrassi viihtyy auringossa, jossa se kukkii runsaasti pitkälle syksyyn. Typpilannoitusta kannattaa välttää, koska se saa köynnöskrassin kasvattamaan lehtiä kukkien sijasta. Isoköynnöskrassia voi kasvattaa säleikössä tai antaa sen levitä maata pitkin, jolloin isot lehdet toimivat varjostuksena ja pidättävät kosteutta maassa. Kukat houkuttelevat pölyttäjiä.