Heimo: Apiaceae
Hyvä kumppani: kaali, herne, punajuuri, sipulit, pavut, kurkku, salaatti, maissi,
Huono kumppani: porkkana, fenkoli, tomaatti, kumina
Muuta: karkottaa lehtikirvoja, kaalikärpäsiä, ja kaaliperhosia, parantaa kasvua ja makua
Tilli on kotoisin Aasiasta, mutta kasvaa luonnonvaraisena myös Välimeren alueella. Suomessa tilli on yksi viljellyimmistä ja vanhimmista yrteistä, jota on käytetty 1600-luvulta lähtien. Pohjolassa tillistä käytetään mausteena sen lehtiä. Pitkän päivän aikana lehtiin muodostuu paljon aromiaineita. Eteläisemmissä maissa lehdet jäävät lähes mauttomiksi ja niissä käytetäänkin enemmän tillin siemeniä. Tillin kukintoa kutsutaan kruunutilliksi.
Roomalaisten gladiaattorien uskotaan syöneen tilliä lisätäkseen voimiaan. Tilli kasvaa nopeasti, kuten sen kreikankielestä tuleva nimi Anethum (=ylös juoksen) antaa ymmärtää. Tilli-nimi on peräisin muinaisgermaanisesta dilla-verbistä, joka tarkoittaa tuudittamista. Ennen lapsia siveltiin tillivedellä, jotta he nukahtaisivat helpommin.
Tilli on oleellinen lisä monissa kesäisissä ruuissa uusista perunoista silleihin. Talvellakin sillä on vankka paikkansa kalaruokien maustajana.
Tilli sopii hyvin talvikylvöihin. Kylvä tilliä hiekansekaisella taimimullalla täytettyyn ruukkuun ja aseta ruukku ulos suojaisaan paikkaan hiekalla täytettyyn laatikkoon tai parvekkeelle. Pidä kylvös poissa auringon suorasta valosta, mutta anna lumen sataa sen päälle puutarhassa. Keväällä tilli lähtee aikaisin itämään ja kylvös kannattaa suojata hallaharsolla.