Hyvä maaperä on sellainen, joka sopii puutarhan omille kasveille. Se voi siis vaihdella suurestikin riippuen siitä, mitä kasveja puutarhassa halutaan kasvattaa. Suurin osa kasveista viihtyy pH:ltaan neutraalissa maassa, mutta erityisesti monet havukasvit ja alppiruusut rakastavat hapanta maata. Kasvien tarpeet veden ja ravinteiden osalta vaihtelevat, kuten myös valon suhteen. Varjoisan paikan kasvi kärsii auringonpaahteessa, kuivan ja kuuman paikan kasvi taas kuihtuu puutarhan vetisessä nurkassa.
Kun puhutaan kasvimaaviljelystä, hyvä maaperä on kuitenkin sellaista, jossa on sopivasti eloperäistä ainesta ja ravinteita ja se pidättää sopivasti vettä. Tällaisessa maassa kukoistavat useimmat viljelykasvit.
Maa-analyysi kannattaa
Oman maaperän voi ja se kannattaakin tutkituttaa viljavuusanalyysissä. Silloin saa tietää täsmälleen millaista maata puutarhassa on ja miten sitä pitää parantaa, jotta se olisi erinomaista omien viljelysuunnitelmien suhteen. Maanäyte tulee ottaa keväällä ennen viljelyn aloittamista tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen, kun maa on vielä sulaa. Nyt onkin juuri oikea aika tehdä viljavuusanalyysi! Viljavuusanalyysin voi tilata netistä.
Kasvien ravinteiden lautasmalli
Miten maaperästä saadaan omille kasveille täydellinen? Lisäämällä siihen puuttuvat ainesosat, joita kasvit tarvitsevat. Puutoksista saat tiedon maa-analyysin avulla ja se kertoo myös sinulle, miten saat parannettua maaperää omiin tarpeisiisi sopivaksi.
Useimmiten maaperää kannattaa parantaa eloperäistä ainesta eli kasvijätteitä, katteita, lantaa ja kompostimultaa lisäämällä. Nämä kaikki toimivat maaperän pieneliöiden ravintona ja lisäävät siten maaperän hyödyllistä mikrobistoa. Pieneliöstö puolestaan parantaa maaperän rakennetta, kuohkeuttaa sitä, muokkaa ravinteita kasveille paremmin sopivaan muotoon, kuljettaa ravinteita maaperän eri kerroksiin ja torjuu taudinaiheuttajia ja tuholaisia. Maaperän parannukseen kannattaa käyttää kaikki omassa puutarhassa syntyvä kasvijäte – siihenhän on siirtynyt ravinteita maaperästä. Älä siis turhaan kuljeta lehtiä ja risuja pois tontiltasi, vaan kompostoi ja haketa ne oman puutarhan käyttöön. Tällä tavalla säästät myös multaostoksissa.
Ravinteita voi antaa maaperään myös keinotekoisten lannoitteiden eli mineraalilannoitteiden avulla. Ne eivät kuitenkaan anna pitkäaikaista vaikutusta ja päinvastoin pitkään käytettyinä köyhdyttävät maata vähentäessään maaperän pieneliöstön määrä.
Lavakauluksissa ja kasvimaalla kasvatetaan kasveja, jotka tarvitsevat erityisen paljon ravinteita. Tällaisia ovat esimerkiksi tomaatit ja kurpitsat. Näille kannattaa lisätä kasvualustaan luonnonmukaisia lannoitteita, kuten kompostimultaa, palanutta hevosenlantaa tai kaupallisia sovelluksia kuten esimerkiksi Pollen Parasta. Lannoituksessa on syytä aina selvittää viljelykasvin tarpeet lannoituksen määrän suhteen. Liikalannoitus on kasvun kannalta yhtä haitallista kuin liian vähäinenkin lannoitus.
Kasvien tarvitsemat perusravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium (NPK). Lisäksi kasvit tarvitsevat pienempiä määriä muita hivenravinteita, esimerkiksi rautaa, mangaania, sinkkiä, kuparia, booria ja molybdeenia. Perusravinteiden tarvittu määrä vaihtelee kasvilajin ja kasvuvaiheen mukaan. Kasvukauden alussa typpi on tärkeää vihermassan kasvattamisessa, mutta kukkien ja hedelmien tuotantovaiheessa fosforin osuus korostuu. Kalium taas vaikuttaa kasvien yleiskuntoon ja vastustuskykyyn.
Kasvit ottavat maaperästä tarvitsemiaan ravinteita, mutta väärä ravinnepitoisuus voi myös haitata sitä, miten kasvit pystyvät käyttämään ravinteita hyväkseen. Maaperän pH:llakin on vaikutusta, liian emäksinen maaperä voi haitata ravinteiden ottoa. Puutarhan kalkitseminen onkin aina syytä tehdä harkitusti.
Maaperälajit
Savimaa on Etelä-Suomessa yleinen maalaji. Savimaa on tiivistä ja routivaa, kuivana kovaa ja halkeilevaa ja märkänä mutavelliä. Savimaata voi parantaa sekoittamalla siihen hiekkaa ja paljon eloperäistä aineista, kuten turvetta, multaa tai kompostia. Toisaalta savimaassa on myös paljon kasvien tarvitsemia ravinteita.
Hiekkamaa on läpäisevää, helposti lapioitavaa, lämmintä ja routimatonta. Hiekkamaata saa parannettua sekoittamalla siihen kompostia ja turvetta sekä savea, jolloin se pidättää paremmin ravinteita ja vettä. Hiekkamaan ongelma onkin se usein liiallinen läpäisevyys, sekä vesi että ravinteet hulahtavat siitä läpi.
Turvemaa on märkänä raskasta, kuivana pöllyävää. Se on luontaisesti hapanta. Turvemaata voi parantaa sekoittamalla siihen soraa, hiekkaa ja kalkkia sekä savea. Turvemaa sopii luontaisesti happamasta maasta pitäville kasveille eli monille havuille, alppiruusuille, mustikalle ja magnolialle.
Moreenimaa on murenevasta kiviaineksesta ja hiekasta koostuvaa. Se on useiden eri maalajien sekoitus. Sitä voi parantaa sekoittamalla siihen paljon eloperäisiä aineksia kuten kompostia ja turvetta. Moreeni on Suomen yleisin maalaji, sitä on lähes puolet maa-alasta.
Maanparannus on maratonlaji
Maanparannus on jatkuva prosessi. Puutarha voi hyvin, kun sinne lisätään joka vuosi kompostimultaa ja orgaanista ainesta maaperän pieneliöstön ravinnoksi. Ne auttavat osaltaan pitämään kasvit terveinä ja satoisina. Kun maaperässä on runsaasti orgaanista ainesta, sen pH pysyy tasapainossa ja lannoituksen tarve vähenee.
