Heimo: Solanaceae
Hyvä kumppani: mangoldi, kurkku, munakoiso, endiivi, tomaatti, okra, kurpitsa, basilika, persilja, mäkimeirami, rosmariini
Chili, joka ennen tunnettiin myös nimellä turkinpippuri, on nimitys paprikoille, joiden kapsaisiinipitoisuus on suuri. Kapsaisiini vaikuttaa suun seudun kipuhermoihin ja aiheuttaa tulisen tunteen. Rasvaliukoista kapsaisiinia ei voi miedontaa vedellä, vaan parempi keino on hillitä poltetta maitotuotteilla tai leivällä.
Scovillen asteikko
Kapsaisiinin määrää eli chilin tulisuutta mitataan scovillen asteikolla. Kaikkein tulisimpien chilien scovillen luku on yli 2 miljoonaa. Kaupallisissa yhteyksissä käytetään kuitenkin scovillen asteikkoa 0-10, jossa tavallinen makea paprika on 0 ja Habanero 10. Chilin tulisuus on sen valkoisissa siemenkiinnikkeissä, ei siemenissä tai kuoressa.
Chilin hedelmä on kasvitieteellisesti marja. Paprikat ovat kotoisin Etelä- ja Keski-Amerikasta. Chiliä on viljelty Meksikossa jo yli 6000 vuotta sitten. Brasiliasta ja Boliviasta on löydetty eniten erilaisia paprikalajeja. Ne ovat useimmiten maultaan mietoja. Pohjoisempana kasvavat tuliset chilit.
Euroopassa jo ennen tomaattia ja perunaa
Paprika ja chilit tulivat Eurooppaan jo ennen tomaattia ja perunaa. Kristoffer Kolumbuksen Amerikan matkojen tuliaisina paprikat päätyivät Iberian niemimaalle. Paprikoiden kasvatus alkoi Portugalissa ja Espanjassa jo 1550-luvulla ja chilit levisivät sieltä myös Afrikkaan ja Aasiaan.
Söivätkö viikingit chilejä?
Kuitenkin Lundissa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on löydetty chilipaprikoiden sukuun kuuluvia hedelmiä, jotka sijoittuvat 1200-luvulle. Samasta paikasta on löydetty myös viikunoita ja taateleita. Myös kreikkalainen botanisti Theoprastus (371-286 eaa) kirjoittaa hedelmästä, joka voisi olla kuivattu chilipaprika.