Kasvien ravinteiden lautasmalli

Kasvien kasvulle tärkeät maaperätekijät: typpi, fosfori, kalium, orgaaninen aines, hivenaineet, pH

Useimmiten maaperää kannattaa parantaa eloperäistä ainesta eli kasvijätteitä, katteita, lantaa ja kompostimultaa lisäämällä. Nämä kaikki toimivat maaperän pieneliöiden ravintona ja lisäävät siten maaperän hyödyllistä mikrobistoa. Pieneliöstö puolestaan parantaa maaperän rakennetta, kuohkeuttaa sitä, muokkaa ravinteita kasveille paremmin sopivaan muotoon, kuljettaa ravinteita maaperän eri kerroksiin ja torjuu taudinaiheuttajia ja tuholaisia.

Miten suunnitellaan vuoroviljely kumppanuuskasvipuutarhassa?

kasvimaa

Kumppanuuskasvipuutarhan vuoroviljelysuunnitelma ottaa huomioon kullakin viljelyalalla kasvatettavat kasvit kokonaisuutena. Jos kasvilavassa kasvaa esimerkiksi tomaatteja ja samettikukkia, ne siirtyvät kummatkin seuraavana vuonna toiseen lavaan.

Paprika Capsicum annuum

eri värisiä paprikoita valkoisella taustalla

Paprika tuli Eurooppaan Kolumbuksen mukana Amerikasta, mutta silloin se oli vielä chilin muodossa. Suomessa käytetyn nimensä ”paprika” se on saanut unkarin kielestä. Makeapaprikan (Capsicum annuum Grossum-ryhmä) alkuperä on jokseenkin epävarma, mutta todennäköisimmin se jalostettiin alkuperäislajikkeista Unkarissa 1920-luvulla. Kaupallinen viljely vihanneksena alkoi sen jälkeen. Paprika on nykyään Alankomaissa maan eniten viljelty kasvihuonevihannes. Suomessa paprika on yleistynyt vasta 1960-70 -luvuilla.

Chilipaprika Capsicum annuum

punainen chilipaprika kasvissa

Chili, joka ennen tunnettiin myös nimellä turkinpippuri, on nimitys paprikoille, joiden kapsaisiinipitoisuus on suuri. Kapsaisiini vaikuttaa suun seudun kipuhermoihin ja aiheuttaa tulisen tunteen. Rasvaliukoista kapsaisiinia ei voi miedontaa vedellä, vaan parempi keino on hillitä poltetta maitotuotteilla tai leivällä.